Uuno Kailas - At The Frontier (Translation) Poem by Erhard Hans Josef Lang

The frontier opens like a lane across the ice but it's broken up.
In front is Asia, the East.
Behind what is the West and Europe:
I am watching it, border guard.
Behind is a beautiful father country
with its towns and villages.
Your son protects you, my country,
highest of treasures.
The howling wind in the night
brings snow from behind the border -
Lord, grant my father, my mother to have a quiet dream!
Give grains into the barn chestbox,
from these to the cattle too!
Your hands may bless the fields! -
Here I shall protect these.
Dreary, cold is the winter's night,
frosty breathes the East.
There exist servitude and forced labor;
the stars are watching it.
From afar, from the steppes
rises the image of Ivan the Terrible.
A spirit of disaster, it forebodes:
morning is to see blood.
But the gray fathers from out of their graves come riding on horses of
ghosts;
with bear-hunter spears in their fists storming towards the border. -
Spirits of fathers, blissful ones,
hear the word of your son -
if I were to betray it, you come hither as an army of revenge -:
The enemy's iron-sole shall not trample shamefully
the abode of your heroes rest, -
I shall protect my country's border!
Never will strangers take away your precious legacy.
They may come as a wind hound from their steppes!
Getting onto the soil here.
Strong-breasted as a bear I shall run against the lances
protecting woman's spinning-wheel and the cradle of children!
The frontier opens like a lane across the ice but it's broken up.
In front is Asia, the East.
Behind what is the West and Europe:
I am watching it, border guard.

by Finnish poet
Uuno Kailas (1901 - 1933)
transl. by Erhard Lang

here the poem's original Finnish version:

RAJALLA

Raja railona aukeaa.
Edessä Aasia, Itä.
Takana Länttä ja Eurooppaa:
varjelen, vartija, sitä.
Takana kaunis isänmaa
kaupungein ja kylin.
Sinua poikas puolustaa, maani,
aarteista ylin.
Öinen, ulvova tuuli tuo rajan takaa lunta -
Isäni, äitini, Herra suo nukkua tyyntä unta!
Anna jyviä hinkaloon,
anna karjojen siitä!
Kätes peltoja siunatkoon! -
Täällä suojelen niitä.
Synkeä, kylmä on talviyö,
hyisenä henkii Itä.
Siell' ovat orjuus ja pakkotyö;
tähdet katsovat sitä.
Kaukaa, aroilta kohoaa Iivana Julman haamu.
Turman henki, se ennustaa:
verta on näkevä aamu.
Mut isät harmaat haudoistaan aaveratsuilla ajaa;
karhukeihäitä kourissaan syöksyvät kohti rajaa. -
Henget taattojen, autuaat,
kuulkaa poikanne sana -
jos sen pettäisin, saapukaat koston armeijana -:
Ei ole polkeva häpäisten sankarileponne majaa
rauta-antura vihollisen, -
suojelen maani rajaa!
Ei ota vieraat milloinkaan kallista perintöänne.
Tulkoot hurttina aroiltaan!
Mahtuvat multaan tänne.
Kontion rinnoin voimakkain ryntään peitsiä vasten
naisen rukkia puolustain
ynnä kehtoa lasten!
Raja railona aukeaa.
Edessa Aasia, Itä.
Takana Länttä, Eurooppaa;
varjelen, vartija, sitä.

Uuno Kailas