| |
Show me your face close-by, O Life.
Grant me to touch it with eyes,
For I love it, yes I do,
although it were ugly.
Nourish me with a spirited fire, O Life.
Step inside of me through mouth and nostrils.
For such a man, whom life's never-ending flood doesn't get on the move
along with it onto its journeying to the ocean of eternity,
he's just a pool of stagnant waters rotting away.
Teach me, O Life, that I would be able to open my heart unto you,
when you speak in the burning shrub.
For Your voice means death and life to hearts.
There is no pitying that heart which is being nailed to a cross
by Your own hands or
which will break down under Your iron sole:
For such a heart's measure will be full.
Pity only to that heart, a thousand times:
pity to the heart, that has never tasted of you, O Life.
Delicious food of God's worms.
by Finnish poet Uuno Kailas (1901 - 1933)
translated by Erhard Hans Josef Lang after its original
in Finnish:
RUKOUS.
Näytä minulle kasvosi läheltä, Elämä.
Suo minun koskea niitä silmilläni.
Sillä minä rakastan niitä, vaikka ne olisivat rumat.
Ruoki minua henkesi tulella, Elämä.
Astu suuni kautta ja sieraimistani sisään.
Sillä se ihminen, jota ei elämän sammumaton tulva tempaa mukaansa matkalle ikuiseen mereen,
hän on vain seisovaa vettä ja mätänee.
Opeta minua, Elämä, että minä osaisin avata sydämeni sinulle,
kun sinä palavassa pensaassa puhut.
Sillä sinun äänesi on sydänten kuolema ja elämä.
Ei ole sääli sitä sydäntä, jonka sinä ristiinnaulitset omin käsin
tahi joka musertuu rautaisen anturasi alle:
sillä sen sydämen mitta on täysi.
Voi sitä sydäntä, tuhannesti:
voi sitä sydäntä, joka ei koskaan maistanut sinua, Elämä,
Jumalan matojen ihana ruoka.
* * *
Uuno Kailas
Erhard Hans Josef Lang
|
|
User Rating: |
|
10.0
/10
(1 votes) |
|
|
|
Erhard Hans Josef Lang
E-mail this poem to e friend