Sulkisit jo silmäsi.
Heidän valonsa on muita valoja kirkkaampaa.
Se pakottaa silmiä ja korventaa niskaa.
Se tulee puiden takaa, ihmisten valo,
ja saa minut säntäämään
pensaisiin ja pitkään heinään
metsän hyiseen ytimeen.
Että millaista on pudota suohon
suorin jaloin, sorkat kuin lyijypunnukset.
Ihokarvat työntyvät turpeeseen,
jokainen huokonen
rävähtää auki. Rävähtää auki
sillä mudan ja liejun syvyyksiin
on juurtunut pehmeä valo,
sinne on juurtunut
yksinkertainen valo.
This poem has not been translated into any other language yet.
I would like to translate this poem