Hymni Tulelle / Hymn To The Fire Poem by Magdalena Biela

Ken tulta on, se tulta palvelkoon.
Ken maata on, se maahan maatukoon.
Mut kuka tahtoo nousta taivahille
Näin kaikuu kannelniekan virsi sille:
Mit' oomme me? Vain tuhkaa, tomua?
Ei aivan: Aatos nousee mullasta.
On kohtalosi kerran tuhkaks tulla,

Mut' siihen ast' on aika palaa sulla.
Mi palaa? Aine. Mikä polttaa sen?
Jumala, Henki, tuli ikuinen.
On ihmis-onni olla kivihiiltä,
Maan uumenissa unta pitkää piiltä,
Herätä hehkuun, työhön, taisteloon,
Kun luoja kutsuu, luottaa aurinkoon,
Toteuttaa vuosisatain unelmat,
Joit' uinuneet on isät harmajat.

On elon aika lyhyt kullakin.
Siis palakaamme lieskoi leimuvin,
Tulessa kohotkaamme korkealle!
Maa maahan jää, mut Henki taivahalle.

EINO LEINO

................

Hymn to the Fire

He who is Fire, let him serve the Fire.
And from the Earth who is, be earth entire.
But for who wants to climb Heaven along
With Kantele a player sings a song:
What are we? Only ashes? Only dust?
No! For the thought rises from earth with trust
It's our destiny be ashes once

But until then, your time to burn becomes.
And who is burning in our soul entire?
The God, the Spirit, the eternal Fire.
The ember-man in hiding sleep is quiet
and happy waits to be awake for fight
when God from Earth to sunshine calls the men
the dreams of centuries be born again.
As our old, grey fore-fathers said then.

The time of life is short for all of us
So, let us burn in blazing flames to death
Let's raise the Fire, our souls let feel it
For body's Earth and Heaven is the Spirit.


English version