Kruunupää katselee maailmaa Poem by Olli Heikkonen

Kruunupää katselee maailmaa. Tämä oma
niityn takainen metsä, se voisi puuskahtaa,
kun savu nousee ja horisontti kalpenee.
Kruunupää kuulee kuinka kone jylisee,
rauta taipuu virtojen yli ja kolonnat
seuraavat toisiaan. Ei mikään pidättele:
Ob, Lena, Jenisei. Jää murtuu
kuin munan kuori. Routaan repeää valtatie.
Kruunupää katselee maailmaa, ravistaa
pikeä kyljistään. Ja Majesteetin luomien alla
kolonnat jatkavat kulkuaan.