Upota sormet minun turkkini pimeyteen Poem by Olli Heikkonen

Upota sormet minun turkkini pimeyteen,
sillä minä olen metsän kruunattu valo.
Minun kruununi on juurakko
joka imee voimaa raa'asta mullasta.
Minun hengitykseni
lävistää lintujen höyhenpeitteen
ja kuorruttaa saniaiset huurteella.
Minä olen erehtymätön koneisto,
tikittävä viestintuoja ja nuoren leimikon tuoksu.
Joka ikinen yö jätän sorkanjälkiä
puutarhasi kuohkeaan multaan.
Joka ikinen yö kasvaa hengityksen pilvi.